Vaaranhetket suojatiellä

Olin eilen koulun jälkeen kävelemässä kohti Forumia, kun sain säikähtää pahemman kerran hullua autokuskia ylittäessäni suojatietä. Katsoin, kuten tavallista, ympärilleni, ennen kuin astuin suojatielle. Koska mistään suunnasta ei tullut minun suuntaani autoja, lähdin ylittämään risteystä. Kun olin jo tien puolessa välissä, näin, että edessäpäin pakettiauto hidasti hieman, jotta toinen auto ehti kääntyä sen edestä pois toiselle tielle. Huomasin, kun auto lähti kääntymään suuntaani, ja katsoin sitä, kuvitellen, että se hidastaisi, kun huomaisi minut suojatiellä. Turha luulo, ehdin juuri ja juuri juoksuaskelein alta pois, kun hurjastelija vain kiihdytti kurvissa vauhtiaan. Jos olisin yhtään vainoharhaisempi, olisin voinut kuvitella, että se yritti ajaa ylitseni, niin suoraa ja kiihdyttäen se minua kohti tuli. Selvisimme säikähdyksellä – tai minä selvisin, sillä en vieläkään tiedä, näkikö kuski minua laisinkaan, edes juoksemassa alta pois. Tyypillä oli luonnollisesti väistövelvollisuus jo sen takia, että kääntyi, saati sitten, että kävelin keskellä suojatietä. Kaikenlisäksi risteys oli keskellä keskustaa, jossa nopeusrajoitus on varmasti jossain 30 km/h tietämillä, ja auton vauhti ei kyllä todellakaan ollut sallituissa rajoissa.

Säikähdin todella pahasti, joten onneksi Forumissa tapasin Micken. Tänään kotiin pyöräillessäni huomasin olevani jotenkin ihan hermona risteyksissä. Vakuutusasiatkin jotenkin juolahtivat kummasti mieleen. Ehkä se vakuutus olisi ihan hyvä ottaa jo nyt, eikä pelkästään Japanin matkaa varten. Mitä vain voi sattua.. Toisaalta, jos se kaikkein pahin sattuu, niin vakuutuskin on yhtä tyhjän kanssa. :| Aika ahdistava olo.